Valkolan Jahti RY
Hirviseurue
VALKOLAN JAHTI RY:N HIRVIELÄINMETSÄSTYSSÄÄNTÖ
-
YLEISTÄ
1.1 Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään metsästyssääntöihin ja noudattamaan niitä.
1.2 Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen jäsenille ja jahtiin metsästäjinä osallistuville vieraille kirjallisena ennen metsästyksen aloittamista kuittausta vastaan.
-
HIRVISEURUEEN JOHTO (HIRVIJAOSTO)
2.1 Hirviseurueen johtoryhmän muodostaa hirvijaosto.
Jaosto valitaan vuosittain metsästysseuran vuosikokouksessa. Jaostoon kuuluu puheenjohtaja ja kuusi (6) jäsentä. Puheenjohtaja, jonka metsästysseuran vuosikokous valitsee, toimii metsästyksenjohtajana.
2.2 Varajohtajat ja muut toimihenkilöt valitsee jaosto keskuudestaan.
-
METSÄSTYKSENJOHTAJA
3.1 Hirvieläinluvan saajan tai seurueen metsästyksenjohtajan on ilmoitettava nimetyt metsästyksenjohtajat ja varajohtajat riistanhoitoyhdistykselle ennen metsästyksen aloitusta.
3.2 Metsästyksenjohtajan tehtävät:
1.Suunnitella metsästys niin, että pyyntiluvan ehdot ja metsästystä koskevat säännökset otetaan asianmukaisesti huomioon.
-
laatia hirvieläinlupa-anomus ,yhdessä hirvijaoston ja seuran puheenjohtajan kanssa, tai ns. yhteislupaa haettaessa osallistuvien seurueiden edustajien ja seuran puheenjohtajan kanssa riistanhoitoyhdistykselle
-
jahdissa ammuttavien eläinten määrä ja laatu
-
metsästetään alueella, jossa siihen on oikeus
-
tehdä tarvittavat ilmoitukset metsästyksestä luvan saajalle, riistanhoitoyhdistykselle ja Riistan- ja Kalan tutkimuslaitokselle
2.Tarkistaa, että ampujilla on:
-
metsästyskortti
-
ampumakoetodistus
-
lupa ampuma-aseen hallussapitoon
-
ase ja patruunat lain vaatimat
-
oikea vaatetus
-
järjestää seurueen hirvikokous, hirvikoe- ja kohdistamisammunnat
-
tiedottaa jäsenille metsästyksen aloituksesta
3.Antaa tarvittavat määräykset turvallisuustoimenpiteistä.
4.Henkilökohtaisesti valvoa ja huolehtia, että turvallisuusmääräyksiä ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan.
5.Valvoa, ettei metsästykseen osallistu henkilöitä, joilla ei siihen ole oikeutta.
3.3 Valtuudet
1.Antaa kutakin jahtia koskien määräykset ammuttavien eläinten laadusta ja määrästä.
2.Määrää henkilökohtaisesti tai apujohtajien välityksellä passipaikat ja ampumasektorit sekä
antaa luvan milloin passiin saa mennä ja sieltä poistua.
3. Saa kieltää ,määräajaksi tai kuluvaa syksyä koskien, metsästykseen osallistumisen henkilöltä, joka ei noudata annettuja määräyksiä.
3.4 Varajohtajat
Kaikki mitä edellä on mainittu, koskee myös varajohtajaa, joka toimii metsästyksenjohtajan valtuuttamana tai tämän poissa ollessa, toimii hänen varamiehenään.
-
KUSTANNUKSET
4.1 Hirviseurueen kulut rahoitetaan osallistumismaksuilla tai muulla erikseen sovitulla tavalla.
-
Rahoitusasioita hoitaa metsästyksenjohtaja yhdessä rahastonhoitajan kanssa.
4.3 Hirviseurueen rahoituksesta pidetään omaa kirjanpitoa, joka liitetään seuran kirjanpitoon.
4.4 Hirviseurueen kulut muodostuvat mm seuraavista menoeristä:
-
lupamaksut
-
yhteishankinnat
-
peijaiskulut (myös seura osallistuu)
-
ainoastaan hirvieläinmetsästykseen vuokrattujen maiden vuokrauskulut
-
muut seurueen yhteiset kulut
5. HIRVISEURUEEN JÄSENYYS
5.1 Hirviseurueen jäseniksi ovat oikeutettuja kaikki Valkolan Jahti ry:n jäsenet, joilla on hirviaseen kantolupa.
5.2 Maanomistajajäsenet ,jotka ovat olleet hirviseurueen jäseninä v.1979 tai sitä ennen , pääsevät metsälle ilman asetta ja hirvikoesuoritusta. Muilla jäsenillä tulee olla voimassa oleva hirvikoesuoritus ja asetuksen mukainen hirvieläinase.
5.3 Ensimmäisenä vuotena uusi jäsen on koeajalla ja hän voi osallistua täysivaltaisena metsästykseen, mutta ampujana hän on passissa yhdessä kokeneen metsästäjän kanssa.
5.4 Henkilö, joka kuuluu johonkin muuhun hirviseurueeseen, ei hyväksytä seurueen jäseneksi.
Ei kuitenkaan koske metsästystä ulkomailla.
5.5 Samasta taloudesta (ruokakunnasta) voi olla useampia metsästäjiä, mutta vain yhdellä saalisosuudella.
5.6 Vieraiden osallistumisesta metsästykseen päättää metsästyksenjohtaja ja asiasta on sovittava ennen
alkavaa metsästyspäivää .Vieraita voi olla kerralla yksi varsinaista jäsentä kohti. Vieras on aseettomana kokeneen metsästäjän seurassa passissa ja omalla vastuulla ja saattajan huolenpidon alla.
5.7 Jos henkilöä on rangaistu kolmen viimeisen vuoden aikana viranomaisten toimesta metsästyslain rikkomuksesta, älköön häntä hyväksyttäkö seurueen jäseneksi. Karenssiaika alkaa tuomion julkaisu päivästä alkaen.
-
JÄSENEN ILMOITTAUTUMINEN JA VELVOLLISUUDET
6.1 Seurueeseen ilmoittaudutaan maksamalla vuosittain määrättävä osallistumismaksu heinäkuun viimeiseen päivään mennessä hirviseurueen tilille(KS-OP 522105-582871). Myöhemmin suoritetut maksut palautetaan, eikä maksajaa hyväksytä hirviseurueeseen.
-
Tarkka maksupäivä ja jäsenmaksun suuruus ilmoitetaan Laukaa-Konnevesi lehdessä heinäkuun alussa.
6.3 Jokaisella ampujana metsästykseen osallistujalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyyn.
6.4 Suositus on että ampuja osallistuu seurueen hirviammunnan harjoituksiin (hirvi cup). Lisäksi hänen on osoitettava ampumataitonsa ,suorittamalla hirvikoesuoritus omalla radalla, jos hänellä ei ole alkavalla metsästyskaudella suoritettua valtakunnallista hirvikoesuoritusta.
Edelleen ampujan on osoitettava, että hänen käyttämänsä aseet ovat kunnossa ennen metsästystä. Näyttökoe suoritaan erikseen määrättävissä aseiden kohdistuttamistilaisuuksista.
6.5 Metsästäjän on osallistuttava metsästykseen jokaisena jahti päivänä. Mikäli saalisosuuksinen metsästäjä on poissa metsästyksestä ilman pätevää syytä, määrätään hänelle sakkomaksu, jonka suuruus päätetään hirvikokouksessa.
6.6 Päteviä poissaolosyitä ovat sellaiset sairaudet, jotka estävät osallistumisen metsästykseen (lääkärintodistus). Metsästyksenjohtaja voi harkitessaan myöntää vapautuksen sakon suorittamisesta muista erityisen painavista syistä.
6.7 Rankaiseminen
-seurueen jäsentä voidaan rangaista, jos hän hirveä ampuessaan tahallisesti poikkeaa metsästyksenjohtajan antamista määräyksistä (ampuja menettää kaikki oikeudet kaatamaansa hirveen, lukuun ottamatta lihaosuutta).
-ampuu passipaikaltaan muuta kohdetta kuin hirvieläintä
-poistuu passipaikalta ilman metsästäjänjohtajan lupaa
-käyttäytyy sopimattomasti metsästyksessä toisia metsästäjiä tai ympäristöä kohtaan
-on metsällä alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena (näissä tapauksissa metsästyksenjohtajalle ovat kaikki velvollisia asiasta ilmoittamaan ja henkilö poistetaan välittömästi jahdista, ja hän joutuu
maksamaan poissaolosta sakkomaksun).
6.8 Rangaistukset:
-metsästyksenjohtajan oikeudet oikeuttavat poistamaan vaaraa ja häirintää aiheuttavat seurueen jäsenet jahdista kyseisenä jahtipäivänä tai erottamaan koko metsästyskaudeksi. Erottamispäätöksistä metsästyksenjohtaja yhdessä hirvijaoston kanssa tekevät päätöksen.
Salakaadosta tavattu / tuomittu seurueenjäsen erotetaan aina vähintään kolmeksi vuodeksi seurueesta.
Rikkeen vuoksi jahtipäiväksi poistettu henkilö joutuu maksamaan sakon, jonka määrä on hirvikokouksessa sovittu.
7. METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA
-
Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat jäsenet.
7.2 Seura voi myös erillissopimuksen mukaan kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan.
7.3 Naapuriseurojen ja seurueiden kanssa tehdyistä sopimuksista vastaa metsästyksenjohtaja.
8. KAATOLUVAT
8.1 Hirvieläinten kaatolupa määrät päättää riistanhoitoyhdistys ja piiri.
8.2 Kaadettavaksi anottavien hirvieläinten lukumäärä sopeutetaan alueen vuosituottoon, hirvieläintutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin.
8.3 Kaatolupahakemusehdotuksen suunnittelee metsästyksenjohtaja yhdessä hirvijaoston ja seuran puheenjohtajan kanssa.
8.4 Yhteislupahakemukset eri seurueiden kanssa tekee metsästyksenjohtaja ja seuran puheenjohtaja.
9. HIRVIKOKOUS
9.1 Metsästyksenjohtaja kutsuu syksyn hirvieläinjahtiin ilmoittautuneet kokoukseen, joka pidetään elokuun lopussa. Kokouksesta ilmoitetaan Laukaa-Konnevesi lehdessä.
Hirvikokouksessa ovat kaikki jahtiin osallistujat velvollisia olemaan läsnä.
9.2 Hirvikokouksen asialista:
-
Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, joka toimii myös sihteerinä
-
Jäsenmaksukuittien tarkistus, metsästäjät / saalisosuudet
-
Varametsästyksenjohtajien nimeäminen
-
Ampujina, ajomiehinä ja koiranohjaajina toimivat ja aseiden paperien ja ammuntakokeiden tarkistus.
-
Kaatolupien tarkastelu sekä RHY:n ja piirin ohjeisiin tutustuminen
-
Seurueen metsästys sääntöjen läpi käynti
-
Varomääräykset
-
Metsästysvarustus (aseet, vaatetus, panokset)
-
Ensimmäinen jahtipäivä ja arkipäivämetsästys
-
Saaliin kuljetus ja käsittelyt
-
Yhteistyö naapuriseurojen kanssa
-
Metsästysalueet ja porukat
-
Harjoitusammunta(hirvicup) ja aseiden kohdistamispäivät
-
Peijaistoimikunta
-
Peijaiskustannukset ja peijaistarjoilut
-
– Sakkomaksu metsästyksestä poissa olosta
-vieraiden mukana olo metsällä
-
Muut esille tulevat asiat
-Yhteisten varusteiden tarkistus
-hirvitornit, talkoot, jne
-
METSÄSTYS
10.1 Metsästys aloitetaan asetuksen mukaisesti ja hirvikokouksessa sovittuna päivänä.
10.2 Ensimmäisenä jahti aamuna metsästyksenjohtaja tarkistaa kaikkien aseet, luvat panokset ja muut varustukset.
Samalla sovitaan myös mitkä koirat ovat mukana jahdissa.
10.3 Metsästyksenjohtaja ilmoittaa passimiehille passipaikat ja suunnan mistä päin ajo tulee. Aseen saa pitää ladattuna vain passissa ollessa.
Ampujan pitää pysyä passipaikalla. Sivuttaisessa linjassa voi liikkua haukkua kohti, mutta ei saa mennä
sitä vastaan syvyyssuunnassa .Passista ei saa poistua ilman lupaa.
10.4 Passissa ollessa on huomioitava toisten metsästäjien ja ympäristön turvallisuus. Erittäen tärkeää on huomioida haukun tai ajon tullessa passiin. On oltava aina täysin varma ampumatilanteessa, ettei ampumalinjalla ole koiria , ajomiehiä tai muita vahinko mahdollisuuksia. Ampuminen on aina ampujan harkittavissa ja epävarmoissa tilanteissa on aina jätettävä ampumatta.
10.5 Koiranohjastaja voi myös ampua hirveä. Tällöin on huolehdittava myös tarkoin turvallisuudesta. Lähellä passilinjaa ei saa ampua. Samoin on vältettävä ampumista tapauksessa kun hirvi on kaukana vaikeakulkuisessa maastossa.
10.6 Kaato suoritetaan harkitusti hätäilemättä ja turhia laukauksia välttäen.
Kaadon jälkeen ammutaan tarvittaessa armonlaukaus niin että siitä ei ole vaaraa koirille tai muille.
Hirvieläin pistetään ja sen jälkeen ammutaan sovitut merkkilaukaukset kohtisuoraan ylöspäin.
Suolistus kuuluu myös ampujan tehtäviin.
10.7 Tulkintatilanteissa kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut hirveen ensimmäisen tappavan osuman.
-
HAAVOITTAMISTILANNE
11.1 Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytymistä siihen ammutun laukauksen jälkeen.
11.2 Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, ampujan tulee
-
ilmoittaa siitä välittömästi metsästyksenjohtajalle
-
merkitä tarkoin ja selvästi oma ja hirven sijainti ampumahetkellä
-
ampuja saa seurata haavoitetun hirvenjälkiä niitä sotkematta korkeintaan 150 m
-
haavoittamistilanteissa jahti lopetetaan, myös muissa seurueen porukoissa
-
porukat yhdistetään ja metsästyksenjohtaja antaa ohjeet jatkotoimenpiteistä
-
SAALIINJAKO
12.1 Kaadetun hirven nahka, pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat kaatajalle.
Seurueen perinteiden mukaan kuitenkin viimeisenä kaadetun hirven maksa kuuluu seurueelle. Maksa paistetaan ja nautitaan yhdessä jahdin päätteeksi.
12.2 Maanomistajalle, jonka maalta hirvi on kaadettu, annetaan 5 kg paisti. Paisteja annetaan yksi jahtikautta kohti. Niille maanomistajille, jotka eivät jahtikaudella ole saaneet kaatopaistia, varataan peijais-arvonnassa mahdollisuus saada n.4 kg keittolihapaketti. Peijaisiin varataan myös lihat yhteisestä saaliista.
12.3 Lihanjako tapahtuu seurueen täysivaltaisten kesken tasaosuuksin, jotka jakotilaisuudessa arvotaan.
-
SÄÄNTÖJEN VAHVISTUS
Nämä säännöt ovat hyväksytty Valkolan Jahdin kesäkokouksessa 6.8.2006 ja ne kumoavat 28.0.2001 päivämäärällä vuosikokouksessa hyväksytyt säännöt.
__________________________________ _______________________________________
kokouksen puheenjohtaja kokouksen sihteeri
Eero Vatiainen Pentti Noronen