___________Valkolan Jahti ______________________________ry:n
SÄÄNNÖT
YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, JÄSENLIITTO JA PIIRI
Yhdistyksen nimi: Valkolan Jahti ry, rekisterinumero 100.705
Kotipaikka (= kotikunta) Laukaa
Yhdistys on perustettu kesäkuun 3p:nä, 1968 ja siitä käytetään
näissä säännöissä nimitystä seura.
Seuran kieli on Suomi
Seura on Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piiri ry: n
sekä Laukaan riistanhoito yhdistyksen ja Keski-Suomen kennel piiri ry jäsen. Piirin/piirien jäsenenä seura noudattaa piirin / piirien sääntöjä ja määräyksiä.
2§
SEURAN TARKOITUS
Seuran tarkoituksena on harjoittaa
1) järkiperäistä metsästystä;
2) riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa;
3) metsästysampumaurheilua ja
4) kenneltoimintaa.
3 §
SEURAN TOIMINTAMUODOT
Tarkoitustaan seura toteuttaa
1) hankkimalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita;
2) suorittamalla riistanhoitotyötä;
3) valvomalta metsästys- ja riistanhoitoalueillaan tapahtuvaa metsästystä;
4) seuraamalla toimialueensa riistatilannetta;
5) huolehtimalla luonnonsuojeluun liittyvistä käytännön toimista;
6) kouluttamalla jäseniään;
7) järjestämällä metsästys- ja urheiluammunnan suoritus- ja kilpailutilaisuuksia, mitä varten seura voi asianomaisella luvalla rakentaa ja ylläpitää ampumarataa ja
8) edistämällä metsästyskoiratoimintaa;
4 §
SEURAN JÄSENET
Seuran varsinaiseksi tai koejäseneksi seuran kokous voi hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran ja Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen_piiri ry:n ja _Laukaan Riistanhoito yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä.
Koejäsenyys kestää enintään 2 vuotta, minkä ajan kuluessa seuran kokouksen on
päätettävä koejäsenen hyväksymisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi tai hylkäämisestä.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan johtokunnan esityksestä seuran
kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran
toimintaa. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen arvo on elinikäinen.
Kannattavaksi henkilöjäseneksi seuran kokous voi hyväksyä yksityisen henkilön ja kannattavaksi yhteisöjäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksu. Kannattavalla henkilö- tai yhteisöjäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.
Maanomistajajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka vastikkeetta luovuttaa seuralle omistamansa kooltaan vähintään 10 ha käsittävän tilan kaikilla metsästys oikeuksilla. Henkilö, joka hallinnoi tilan metsästysoikeutta, voidaan hyväksyä metsästysoikeudenhaltijajäseneksi, jos hän vastikkeetta luovuttaa seuralle hallinnoimansa metsästysoikeudet, jotka koskevat vähintään 10 ha käsittävän tilan metsästysoikeuksia. Tilalta / tiloilta voi olla vain yksi maanomistajajäsen / metsästysoikeudenhaltijajäsen.
5 §
JÄSENEN VELVOITTEET JA MAKSUT
Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan seuran sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittamaan seuraan liittyessään liittymismaksun ja syyskuun loppuun mennessä vuotuisen jäsenmaksun, joiden suuruuden seuran talvikokous vuosittain määrää. Koejäseneltä ei peritä liittymismaksua, eikä hänellä ole äänioikeutta. Muutoin koejäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kun varsinaisellakin jäsenellä paitsi, että koejäsen voi metsästää ainoastaan varsinaisen jäsenen valvonnassa ja että koejäsenen hirvieläinjahtiin osallistumisesta päättää seuran johtokunta.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet ovat vapautetut jäsenmaksuista ja riistanhoitovelvoitteista.
Kannattavilta henkilö- tai yhteisöjäseniltä ei peritä liittymismaksua, eikä heillä ole riistanhoitovelvoitteita. Vuotuinen tai kertakaikkinen kannattajajäsenmaksu määrätään vuosittain erikseen yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen osalta seuran talvikokouksessa.
Maanomistajajäseneltä ja metsästysoikeudenhaltijajäseneltä voidaan periä vuotuinen jäsenmaksu
yhdistyksen talvikokouksen päätöksen mukaan.
Riistanhoito- ja ilmoitusvelvoite
Jäsen on myös velvollinen
- suorittamaan riistanhoitotyötä vähintään seuran talvikokouksen vuosittain vahvistaman riistanhoitovelvoitteen edellyttämän määrän verran ja pitämään luetteloa kaikista suorittamistaan riistanhoitotoimenpiteistä sekä pyytämästään riistasta sekä;
- tekemään näistä vuosittain ilmoituksen seuran johtokunnalle tai seuran riistanhoitotoimikunnalle
Riistanhoitovelvoitemaksu
Jäsen, joka ei ota osaa riistanhoitotyöhön tai joka jättää tekemättä edellä mainitut ilmoitukset, on velvollinen suorittamaan seuralle riistanhoitovelvoitemaksun, jonka suuruuden seuran talvikokous vuosittain vahvistaa. Riistanhoitovelvoitemaksu on suoritettava seuralle taannehtivasti seuraavan vuoden jäsenmaksuajankohdan yhteydessä.
Seuran johtokunta voi erityisistä syistä (esim. ikäraja, sairaus, tms.) vapauttaa jäsenen riistanhoitovelvoitteen ja riistanhoitovelvoitemaksun suorittamisesta osittain tai kokonaan.
6 §
SEURASTA EROAMINEN
Jäseneltä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
7 §
SEURASTA EROTTAMINEN
Seuran kokous voi erottaa jäsenen, joka
1) laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen;
2) toimii yhdistyksen sääntöjen tai hyvien metsästäjätapojen vastaisesti;
3) rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä tai
4) toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti.
Ennen päätöksentekoa asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, jollei erottamisen syynä ole näissä säännöissä mainittujen maksujen maksamatta jättäminen.
Erotetulla on oikeus vedota seuran seuraavaan kokoukseen. Vetoomus on annettava tiedoksi kirjallisesti seuran johtokunnalle 30 päivän kuluessa kirjallisen erottamispäätöksen postituspäivästä po.päivää lukuun ottamatta. Ellei vetoomusta esitellä edellä mainitussa järjestyksessä, tulkoon erottamispäätös voimaan heti määräajan päätyttyä. Muussa tapauksessa jäsen katsottakoon erotetuksi vasta sitten, kun seuran kokous on vahvistanut erottamispäätöksen.
Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan ennen jäsensuhteensa lakkaamista hänelle kuuluvat maksut, eikä häneltä ole oikeutta saada mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.
8 §
SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET
Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista talvikokous pidetään tammi-helmi ja kesäkokous kesä-syyskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon vähintään 7 päivää ennen kokousta
1) sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai
2) kirjallisena ilmoituksena jäsenille.
3)seuran viralliseen ilmoitustauluun kiinnitetyllä ilmoituksella.
9§
TALVIKOKOUSASIAT
Talvikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa,
2) Todetaan kokouksen laillisuus,
3) Hyväksytään työjärjestys,
4) Esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto edelliseltä
vuodelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta,
5) Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille,
6) Toimitetaan johtokunnan puheenjohtajan vaali,
7) Toimitetaan johtokunnan jäsenten vaali erovuoroisten tilalle,
8) Toimitetaan kahden toiminnantarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä vaali alkaneelle toimintavuodelle,
9) Vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten ja määrätään jäsenten riistanhoitovelvoitteet ja päätetään mahdollisen riistanhoitovelvoitemaksun määräämisestä ja suuruudesta.
10) Päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta, kannattavien henkilöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta sekä kannattavien yhteisöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta,
11) Vahvistetaan alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio,
12) Hyväksytään yhdistyksen uudet varsinaiset ja koejäsenet, jolloin vähintään kahden kolmasosan (2/3) läsnä olevista yhdistyksen jäsenistä on oltava hyväksymisen
kannalta,
13) Käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset, milloin seuran jäsen on sääntöjen 7§:n mukaan saattanut erottamisensa kokouksen ratkaistavaksi
14) Valitaan seuran edustajat ja heidän varamiehensä piirikokouksiin,
15) Käsitellään muut johtokunnan tai seuran jäsenten johtokunnalle vähintään kolme viikkoa ennen kokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat,
16) Päätetään Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piiri ry: lle ja Laukaan riistanhoitoyhdistykselle tehtävistä esityksistä,
17) Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan
voida tehdä päätöstä.
10 §
KESÄKOKOUSASIAT
Kesäkokouksessa päätetään seuran metsästysjärjestelyistä. Kokouksessa voidaan
tehdä päätöksiä myös muista kokouskutsussa mainituista asioita.
11§
SEURAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS
Seuran ylimääräinen kokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päättää tai johtokunta katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.
Jälkimmäisessä tapauksessa vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran johtokunnalle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa, mitä sääntöjen 8 §:ssä on määrätty.
12 §
PÖYTÄKIRJAN PITÄMINEN
Seuran, sen johtokunnan, toimikuntien, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on
pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.
13 §
SEURAN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS
Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistönä. Äänten sattuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.
Jokaisella liittymismaksun ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä kannattavia jäseniä lukuun ottamatta on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa
äänestää.
Sääntöjen muuttamisesta, seuran purkamisesta tai seuran omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.
14§
SEURAN TILI- JA TOIMINTAVUOSI
Seuran tili ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Johtokunnan tulee luovuttaa tilit ja tilinpäätös toiminnantarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen talvikokousta. Toiminnantarkastajien on annettava lausuntonsa johtokunnalle viimeistään kaksi viikkoa ennen talvikokousta.
15 §
SEURAN JOHTOKUNTA JA SEN EROVUOROISUUS
Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa talvikokouksen valitsema johtokunta.
Johtokuntaan kuuluu yhdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valitut 10 jäsentä. Johtokunnan jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet
Ensimmäisellä kerralla eroaa arvan perusteella puolet johtokunnan jäsenistä. Tämän jälkeen erovuoroisuus määräytyy vuoron mukaan. Jos jäsen kesken toimikauttaan estyy tehtävänsä hoitamisesta, seuran kokous valitsee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Johtokunta valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta.
Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, milloin nämä katsovat kokouksen tarpeelliseksi tai kun puolet johtokunnan jäsenistä sitä kirjallisesti heiltä vaatii.
16§
PÄÄTÖSVALTAISUUS
Johtokunta on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.
17 §
SEURAN NIMENKIRJOITTAJAT
Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai sihteeri kukin erikseen.
18 §
JOHTOKUNNAN TEHTÄVÄT
Johtokunnan tehtävänä on erityisesti
1) toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti;
2) olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti;
3) suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa sen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti;
4) vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat toimikunnat, valiokunnat,
jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä johtokunnalle
vastuullisia tehtäviä;
5) vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta;
6) vastata jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista
velvoitteista;
7) toimittaa riistanhoitoyhdistykselle pyydetyt toimintatiedot
8) nimetä edustajat Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piiri ry:n ja Keski-Suomen Kennelpiirin kokouksiin, ellei seuran talvikokous ole asiasta jo päättänyt;
9) vastata seuran kokousten antamista velvoitteista;
10) pitää seuran jäsenluetteloa;
11) hoitaa huolellisesti seuran taloutta ja omaisuutta;
12) hoitaa seuran tiedotustoimintaa;
13) valita sekä tarvittaessa erottaa seuran toimihenkilöt;
14) päättää seuran ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä muista huomionosoituksista;
15) tehdä metsästysvuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset
sekä
16) ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.
19 §
SEURAN METSÄSTYSSÄÄNNÖT JA HIRVIELÄINTEN JAHTISÄÄNNÖT
Seuran yleiset metsästyssäännöt ja hirvieläinten jahtisäännöt ja näihin tehtävät muutokset vahvistetaan seuran kokouksissa.
20 §
SEURAN VAROJEN JA ARKISTON SIIRTO SEURAN PURKAUTUESSA
Jos seura puretaan, käytetään sen jäljellejääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen.
Seuran arkisto siirretään Suomen Metsästysmuseoyhdistys – Jaktmusciföreningen Finland ry:lle (= Suomen Metsästysmuseo).
Seuran purkautumisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriviranomaisten lisäksi Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piiri ry:lle
Laukaan riistanhoitoyhdistys ry:lle.
21 §
MUUTA
Muutoin noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä on säädetty.
Nämä säännöt on hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 12.03.2013